"Joko Jumala tahtoo poistaa pahan tästä maailmasta mutta ei kykene siihen, tai hän kykenee siihen mutta ei tahdo; tai hän ei tahdo eikä kykene tai sitten hän tahtoo ja kykenee. Jos hän tahtoo eikä kykene, hän on kyvytön, mikä on Jumalan luonnon vastaista; jos hän kykenee mutta ei tahdo, se on ilkeyttä ja samoin hänen luontonsa vastaista. Jos hän ei tahdo eikä kykene, hän on yhtä aikaa sekä ilkeä että kyvytön, ja jos hän tahtoo ja kykenee (mikä vaihtoehdoista ainoana on Jumalalle sopivaa), mistä silloin kaikki paha tulee maan päälle?"  (Lactantius - Epikuros)

On uskaliasta lähteä pohtimaan uskonnollisia asioita ylläosoitetulla tavalla. Jonkun filosofin mukaan uskoakseen on tehtävä uskonhyppy, joka ilmeisestikin tarkoittaa sitä, että kuvatunkaltaisia pohdintoja tulee välttää.

Turhaksi osoittautuu myös väittely Jumalan olemassaolosta ateistin ja uskovan välillä. Jos toisen usko on horjumaton, ei hän ota vastaan argumentteja toisenlaisesta todellisuudesta ja ateisti taas todistelee sellaisen olemattomuudesta johon hän ei usko.

Tietoisuus, ajattelu, pohtimisen kyky ja arvottaminen ovat inhimillisten toimintojen ytimessä halusimmepa tai emme. Tästä syystä olemme "tuomittuja" tekemään päätelmiä sellaisistakin asioista joita järkemme ei tavoita.

                                                                                                                                               Markku Laitinen