"Suomen kansan keskuudessa sana, murhanenkeli tarkoitti sotaa, vainolaisia, nälänhätää ja ruttoa."

Teemu Keskisarja

Murhanenkeli

Suuren Pohjan sodan ihmisten historia

Kustannusosakeyhtiö Siltala 2019

Teemu Keskisarja luo vauhdikkaaseen tyyliinsä historiallisen kuvan, jossa pääosaa esittävät 1700-luvun Pohjan sotaan värvätyt suomalaiset, joita on kuvailtu tähän tapaan: hieman punakoita, auringon ja saunan ruskettamia, pörröisiä ja takkuisia. Keskisarja puhuu perusheikeistä.

Ruotsin valtio tarvitsi sotilaita, kun kirkoissa levisi kuulutus, että saapukaatte veriverolle pantaviksi, osa heikeistä jäi kotiin tai piiloutui, mutta enemmistö alistui melko varmaan kuolemaan ei-minkään puolesta.

"Täyteläiseen leiriin kuuluivat upseerien palvelijat ja kuormarengit, ruttomestari, parturit, välskärit kisälleineen, kirjurit, kenttävääpelit, furiirit eli muonitusaliupseerit, rumpalit, torvensoittajat, profossi, asepojat, miinoittajat ja föörarit, eli lippumiehet." kuvailee Keskisarja.

Keskisarja "esittelee" kirjassaan yksittäisiä ihmiskohtaloita: Kun Kälviällä eroteltiin nuoria naisia raiskattavaksi, piika Marketta Erkintytär sanoi: "Jumala armahtakoon minua kurjaa eläjää, jota venäläiset näin monta kertaa häpäisee." Venäläiset olivat tuolloin nujertaneet Ruotsin armeijan ja olivat ryöstöretkellään saapuneet pohjanmaalle.Siinä rytäkässä Venäjälle päätyi 20 000 - 30 000 suomalaista.

Ruotsin kuningas Karl eli Carolus XII, jonka sotahulluus käy kirjasta ilmi, halusi hävittyjen sotaretkien jälkeen palauttaa kunniansa ja lähetti sotajoukkonsa valloittamaan Norjaa. Nuorin lähtijä oli Armfeltin pistoolinkantaja ja palvelija, yksitoistavuotias Anders Henrik Ramsay.Joukkoon kuului myös pyöveli ja lukuisa joukko pappeja.

Huonostihan siinäkin kävi, Norjassa vastustajiksi eivät ilmaantuneet niinkään sotajoukot, vaan raaka talvikeli ja jyrkät vuorenrinteet. Keskisarja antaa nähdä kuinka saattoi tapahtua:"Osa oli painautunut tiukasti yhteen, aivan kuin elävinä, mutta kun vähän kosketti, kaatuivat kuolleet kuin kivipatsaat."

Keskisarja toteaa, että kaikkiaan Ruotsin suurvalta-ajan (1617-1721) sotapalvelus vei hengen noin 110 000 suomalaistaustaiselta sotilaalta. Suhdeluku on sama kuin jos 1900-luvun Suomessa olisi sattunut yli miljoona sotasurmaa.

                                                                                             Markku Laitinen