"Omien tunteiden mitätöiminen on rikos ihmisyyttä kohtaan. Tukahduttaessaan tunteensa ihminen pettää itsensä ja tuhoaa yhteyden omaan persoonaansa. Siitä syntyy häpeä, jonka yli on vaikea päästä." (Pekka Hämäläinen)

Hämäläinen ei kerro tässä, miten omat tunteet ilmaistaan, tai kuinka ne otetaan haltuun. Kaikki muu, minkä hän sanoo on todellista totta.

Ei ole mitään mieltä siinä, että hallitsemattomat tunteet sysätään lähimmän henkilön niskaan. Omien tunteiden tunnistaminen on kaiken avain.

Tunne on aina totta ja se on olemassa, koska sen tuntee. Kielletyt tunteet synnyttävät sisäisen ristiriidan: tunnen vihaa ja raivoa, mutta niin ei saa tuntea, eikä varsinkaan rakkaimpiaan kohtaan.

Jos sanoo kyllä äskeisellekin tunteelleen ja hyväksyy sen omakseen, niin voi tavoittaa mielenrauhan, joka ei vaadi "kurkku suorana" huutamista, eikä pidättelyä.

Voi todeta mielessään: "nyt kyllä tapan tuon", mutta ei tee mitään sen suuntaista, antaa vain "vihan kiehua" hetken aikaa ja kohta huomaa: se on ohi.

Jos vielä löytää kyvyn ymmärtää, että tunteet voivat olla sisäsyntyisiä, eivätkä aina ulkopuolisen henkilön tai tapahtuman aikaansaamaan, niin on jo päässyt pitkälle.

Haltioituminen, rakastuminen, hyvänmielen kokemukset, ynnä muut ovat tunneasioita, joita myös "pidätellään", koska niiden ilmaiseminen tuntuu ylivoimaiselta.

Ja tämän artikkelin kirjoittaja on tunneasioiden oikea asiantuntija, koska on niiden suhteen ollut hukassa koko elämänsä ja vissiin ehtii kuolla oppimattomana.

                                                                                                        Markku Laitinen