"Joukko menee suoraan äärimmäisyyksiin, julki lausuttu epäilys muuttuu oitis kumoamattomaksi varmuudeksi, ja vastenmielisyyden hiven muuttuu hurjaksi vihaksi." (Freud)

Yllämainitulla tavalla nuorisojoukko aloittaa vihanpidon ja hyökkää "vihollistensa" kimppuun. Samoin tapahtuu poliittisella kentällä, jossa ääriajattelu kukoistaa. Myös rasistinen toiminta perustuu kyseiseen ilmiöön. Sodan lietsomiseen tarvitaan julki lausuttu epäilys, joka muuttuu "varmuudeksi".

"Vaikka joukko onkin taipuvainen äärimmäisyyksiin, sitä voidaan kiihottaa ja paisutella ärsykkeillä. Joka haluaa vaikuttaa joukkoon, sen ei tarvitse punnita väitteitään loogisesti, vaan hänen on maalattava voimakkaita kuvia, liioiteltava ja toistettava aina samaa." (Freud)

Noilla eväillä noustaan vaikka presidentiksi (Trump). Eurooppa on samoissa "liekeissä", populistiset henkilöt ja puolueet saavat valtaa edellä mainituin metodein.

"Koska joukko ei epäile totuutta eikä valhetta ja lisäksi on tietoinen omasta voimastaan, joukko on yhtä lailla suvaitsematon kuin sortovaltainenkin. Joukko kunnioittaa voimaa, eikä hyvyydelle anneta paljonkaan arvoa, koska sitä pidetään osoituksena heikkoudesta. Sankareiltaan joukko edellyttää vahvuutta, jopa väkivaltaisuutta. Joukko haluaa tulla hallituksi ja alistetuksi ja pelätä johtajaansa."

Historia todistaa edellämainitun todeksi (Hitler ym).

"Moinen joukko on tavattoman kiihtyvä, mielijohteiden heittelemä, kiihkeä, ailahtelevainen, epäjohdonmukainen, päättämätön ja siksi valmis äärimmäiseen toimintaan, ymmärtää vain karkeimpia intohimoja ja yksinkertaisimpia tunteita, on läpeensä altis vaikutteille, kevytmielisesti harkitseva, jyrkästi tuomitseva, kykenee ymmärtämään vain yksinkertaisimpia ja epätäydellisimpiä johtopäätöksiä ja perusteluja, on helposti johdateltavissa ja järkytettävissä, vailla itsetietoisuutta, omanarvontuntoa ja vastuullisuutta mutta voimainsa tunnossa valmis suostumaan kaikenmoisiin ilkitöihin, joita voimme odottaa vain ehdottomalta ja itsevaltiaalta toimijalta. Joukko käyttäytyy siis enemmänkin kuin kuriton lapsi tai kuin intohimoinen, vartioimaton villi-ihminen hänelle vieraassa tilanteessa; pahimmissa tapauksissa joukko toimii niin kuin villieläinlauma eikä niin kuin ihmiset." (McDougall)

Olisikohan meidän tarkoin harkittava, kun valitsemme joukon johon haluamme liittyä ja kuulua?

                                                                                                     Markku Laitinen

Lähteet: Sigmund Freud, Joukkopsykologia ja Egoanalyysi