"Ihmiset ovat olemassa vain osana ekosysteemeitä. Kaikki se, minkä varaan olemme rakentaneet elämämme, tulee luonnosta: ruoka, vaatteet, tavaroidemme raaka-aineet. Ympärillämme käynnissä oleva vähenemisen trendi, ekosysteemien heikentyminen, pois kuluminen, on meille vakavampi uhka, mitä pidemmälle se etenee, mitä enemmän lajeja katoaa."

Juha Kauppinen

Monimuotoisuus

Siltala 2019

Tämä todellisen luonnonystävän ja tutkijan erinomainen kirja saattelee lukijansa luonnon monimuotoisuuden äärelle ja havahduttaa näkemään, kuinka kaikki kaunis ja elintärkeä voi ihmisen toimien seurauksena kadota lopullisesti, ellei toimintamme ja ajattelumme muutu.

En todellakaan tiennyt, että isotorasammal on maailman suomalaisin sammal. Enkä ollut kuullutkaan Lapin lettosoilta löydetystä sienisääskilajista, sen kummemmin kuin lyhytsiipisistä kovakuoriaisista. Tässä mielessä Kauppisen kirja on kuin ovi satujen maailmaan.

Suotkin näyttäytyvät totutusta poikkeavalla tavalla: Suot ovat ilmaston, geologian, evoluution ja egologian vastaus kysymykseen: millainen suuri, elinvoimainen ekosysteemi voisi elää juuri tässä maailmankolkassa, juuri tällaisessa paikassa, johon metsä ei kasva? Kauppinen puolustaa kirjassaan voimakkaasti soiden koskemattomuutta.

Pölyttäjäkato on yksi Kauppisen huolenaiheista: Pölyttäjäkato uhkaa koko ihmiskuntaa suoraan ja liittyy usein lajien paikallisiin populaatioihin. "Jos jonkin alueen kimalaiset ja mehiläiset häviävät, nämä lajit voidaan yhä luokitella kaikilla tunnistettavilla tavoilla elinvoimaisiksi, mutta ongelma on fataali ihmiselle, koska paikalliset populaatiot katoavat, eikä ruokakasveille ole pölyttäjiä." Kolme neljästä maailman tärkeimmästä ruokakasvista on hyönteispölytteisiä.

Hyönteiset ovat ruokaa. Kaikki varpuslinnut ja metsäkanalinnut, syövät hyönteisiä ja niiden toukkia ja varsinkin syöttävät niitä poikasilleen.Kalatkin syövät hyönteisiä ja niiden toukkia.

Maaliskuun 2019 uhanalaisuusraportissa kultasirkku saa Suomessa ensi kerran virallisesti luokituksen, alueellisesti sukupuuttoon kuollut. Hömötiainen luokitellaan erittäin uhanalaiseksi. 1980-luvulla Suomessa pesi jopa lähes miljoona paria peltosirkkuja, kun määrä on nyt, aivan tuoreiden, julkaisemattomien tietojen mukaan enää alle 5000 paria. Pensastasku ja haarapääsky ovat vaarantuneita, räystäspääsky erittäin uhanalainen. Syytä huoleen on, kuten Kauppinen kirjassaan osoittaa.

Kauppinen äityy välillä kiukkuiseksi soimatessaan ryöstökalastusta, metsien hyötykäyttöä, kuten avohakkuita ja muuta luonnon monimuotoisuutta tuhoavaa toimintaa. Hän vaeltaa metsissä, soilla ja lapintuntureilla, kuvaillen kauniisti näkemäänsä.

Juha Kauppisen kirja on "ekosysteemin hätähuuto", se kertoo, että sinäkin ihminen olet tuhoutuva, mikäli jatkat välinpitämätöntä menoasi.

                                                                                                               Markku Laitinen