Lapsi hämmentyy huomatessaan, että äidillä ja isällä on jotain sellaista keskeneistä "hiljaa" puhuttavaa, johon häntä ei oteta mukaan.

Tämän hetken jälkeen mikään ei enää ole ennallaan. Me kannamme tätä hämmennystä mukanamme.

Nykypäivän aikuismaailman ilmiö tästä on se, että "sinä" istut siinä sohvannurkassa selailemassa somemaailmasi asioita, joihin minulla ei ole pääsyä.

Lapsi minussa hämmentyy. Ulkopuolisuuden tunne on voimakas ja se herättää kuvitelmat. Onko olemassa jotain mitä minä en ehkä tiedä?

Tämän kuvitelman jälkeen mikään ei enää ole ennallaan.

                                                                                                   Markku Laitinen