"Mitä enemmän pidät itseäsi arvottomana, tyhmänä tai rumana, sitä helpommin totutat itseäsi tulkitsemaan elämää siitä näkökulmasta. Jäät kiinni ajattelun noidankehään. Sama pätee siihen, miten näet toiset. Jos pidät yleensä ihmisiä vihaisina, epäreiluina ja itsekkäinä, näet sellaisia ihmisiä kaikkialla." (James Clear)

Osuvasti sanottu ja niin tutun oloista. Täytyisi ajatella mitä ajattelee. Jos täyttää päänsä mollaamalla itseään ja arvostelemalla toisia, ei elämä voi tuntua mielekkäältä.

Realisti saa olla, on hyvä huomata omat puutteensa ja on tarpeen nähdä ettei kaikista ihmisistä ole ystäviksi, mutta ei näistä ajatuksista tarvitse tehdä itselleen mörköä.

Helppo on luisua negatiivisen ajattelun allikkoon, sieltä ylös kömpiminen on työlästä ja vaatii tietoista harjoittelua.

Jossain neuvottiin aikanaan, että katso jokaista vastaantulijaa "hyvällä" ja ajattele hänestä hyvää, tai jotain sen suuntaista. Kokeilin ja hämmästyin. Mielialani muuttui ja oloni oli kevyt.

No se oli ohimenevä kokeilu ja palasin vanhaan malliin, koska tahdoin viettää aikaani tutussa mielentilassa.

Itseeni en ole rohjennut samankaltaista ajattelua suunnata, vaan peilistä katselee vastaan moitittava henkilö.

                                                                                        Markku Laitinen