"Ihmisluonnossa on perin outo ja ristiriitainen piirre: ihmiset rakastavat itseään yli kaiken, eivätkä kuitenkaan voi kestää yksinoloa." (Cowley)

Yksinolo ei välttämättä tarkoita kokemusta yksinäisyydestä. Eikä ihmispaljoudessa oleskelu aina tarkoita sitä, että ei tuntisi itseään yksinäiseksi.

Yksinolo voi olla tervehdyttävää, ainakin lyhyinä jaksoina. Yksinollessaan ihminen on oma itsensä. Jatkuvassa hälinässä elävä toivoo itselleen rauhaisaa yksinolon hetkeä.

Yksinolon "luksus" saattaa kuitenkin päättyä "tappioon", kun kummallinen kaipuu alkaa nakertaa sisintä. Kylätie on hiljainen, vaikka kuinka yrittäisi pinnistää katsettaan. Rauhan sijaan ihminen alkaa tuntea levottomuutta.

Nykypäivän ihminen on kuitenkin "pelastettu", some pelastaa. "Hei olen täällä aivan yksin, tämä on ihanaa". Näyttöruudun sinertävä valo palaa päivin ja öin. Pling-ääni kertoo, ettei yksinoloon tarvitse kuolla.

Viesti, puhelu, viesti, selailu, tykkää.. Kuvat ja yuo tube.. "Hei, tulen tänään kotiin, on ollut tosi ihanaa olla yksikseen".

                                                                                                                    Markku Laitinen