"Samana iltana, kun hän oli kuollut, kuulin selvästi äidin kutsuvan minua nimeltä niin lempeästi, että tiesin hänellä olevan hyvä olla."

Markku Siltala

Hän oli siinä, kokemukset yhteydestä kuoleman jälkeen

Kustantamo S&S 2019

Markku Siltala on koonnut kirjaansa mittavan määrän "selittämättömiä" kokemuksia, jotka liittyvät yhteyteen elävien ja kuolleiden välillä. Lukijan tehtäväksi jää arvottaa mitä tämä kaikki merkitsee.

Siltala kirjoittaa kauniisti ihmisten välisestä suhteesta, joka ei pääty rakkaan ihmisen kuolemaan: "Elämässä ihmisten välillä on ollut rakkautta, kunnes kuolema on erottanut rakkauden yhdistämät, mutta vain väliaikaisesti. Rakkaus on ikuista, ainakin mikäli kuuntelemme heitä, jotka kertovat jälleenkohdanneensa kuolleen läheisen. He kokevat kohdanneensa hänet, jonka olivat iäksi hyvästelleet. He ovat kokeneet kuolleen läheisen ottavan yhteyttä, aivan kuin hän ei olisikaan kuollut."

Läsnäolokokemus on yksi niistä muodoista, joissa kuollut ihminen "näyttäytyy". Siltalan tutkimuksista käy ilmi, että lähes kaikki aineiston läsnäolokokemusten kuolleet esiintyvät miellyttävinä ja elämän aikana syntynyttä ihmissuhdetta rakentavasti jatkavina.

Tuntoaistimuksia kuvailee eräs haastateltu tähän tapaan: "Silloin tällöin ollessani yksin ja suruissani, on tunne kuin mieheni laittaisi, kuin lohduttaen, kätensä vasemman olkapään ylitse kaulalleni".

Lähellä olon tuntemuksista Siltala löytää seuraavan kaltaisia kokemuksia: Tunne ihmissuhteen ja yhteyden jatkumisesta, levollisuus, rauhallisuus sekä hyvän olon lisääntyminen.

Energiatuntemukset puolestaan saavat aikaan voimaantumista, jonka yhteydessä koetaan välitöntä olotilan parantumista, stressin, surun, sairauden, kipujen tai pahoivoinnin vähentymistä.

Siltala mainitsee, että unikokemukset ovat yleisimpiä kokemuksia kuolleen läsnäolosta. Unikokemusten merkittävin piirre on niiden todentuntuisuus. "Tutkimukseni kertomuksissa kuolleisiin liittyviä unikokemuksia luonnehditaan epätavallisiksi ja tavanomaisista unikokemuksista poikkeaviksi; ne säilyvät pitkään muistissa selkeinä, eloisina ja todentuntuisina kuolleen kohtaamisina, jotka jättävät mieleen ja kehoon fyysistä kohtaamista vastaavat jäljet tai tunteen".

Siltalan mukaan noutajakokemusten, jotka tunnetaan myös kuolinvuodenäkyinä, yhteydessä on havaittu kuolevien hyvinvoinnin hetkellisesti huomattavasti lisääntyneen, ja kuolevat ovat usein olleet hyvin ilahtuneita ja onnellisia kuolleiden sukulaisten kohtaamisesta.

Siltala päättää kirjansa sanoihin, jotka kuvaavat kauniilla tavaalla sen, mitä emme ehkä voi täysin ymmärtää, kysymys on jälleenkohtaamisesta: "Ne ovat hetkiä, joina taivas koskettaa maata niin lähellä, että rakkauden tuntee puhtaana ja aitona, taivaassa luotuna - hän oli siinä!"

                                                                                            Markku Laitinen