"Paetessamme yksinäisyyttämme pakenemme itseämme. Jos emme kestä olla itsemme kanssa, kuinka voimme pyytää toisia olemaan kanssamme? Tosiasiassa kyky olla itsemme kanssa sellaisina kuin todella olemme, rajallisina, epätäydellisinä ja syvästi puutteellisina, ei osoittaudu ainoastaan  lääkkeeksi yksinäisyyteen vaan myös lahjaksi, jonka annamme muille."  (James Hollis)

Ensin tulee levottomuus, sitten ahdistus. Yksinoleminen kävelyttää ikkunasta ikkunaan, vie jääkaapille, houkuttelee avaamaan päihdyttävän juoman..

Mieli täyttyy ikävistä tapahtumista, häpeällisistä kokemuksista, muistoista joita ei tahtoisi muistaa. Eikä parempaa ole tarjolla, kuva karkaa ongelmiin joita on luvassa huomenna ja seuraavana jouluna.

Kännykkä, siunattu sosiaalinen media, pelasta minut..

                                                                                           Markku Laitinen