"Koko elämä on oleellisesti uskaltamista, riskeeraamista - uhkayritys, jossa panemme alttiiksi paljon ja paljon kenties voitamme. Mutta jos emme pane alttiiksi mitään, emme myöskään voita, se ainakin on varma."   (Eino Kaila)

Jo aivan pienenä on otettava riski, on noustava jaloilleen, ojennettava jalka ja toinenkin, tehtävä harjoitteita jotta oppisi kävelemään. Siitä on seurauksena muksahduksia, pyllylleen kiepsahtamisia, mutta palkinto on niin mahtava, että sellainen hinta kannattaa maksaa.

Samalla kaavalla kahlataan läpi koko elämän. Yksi suurimmista uhkayrityksistä syntyy rakkauden myötä. On otettava riski, että tulee hylätyksi, haavoitetuksi. Palkinto on tässäkin tapauksessa niin ylitsevuotava, että riski kannattaa ottaa. Tai ehkä rakkuden suhteen on sanottava, ettei meillä ole tällöin itsemääräämisoikeutta, koska olemme "kuuroja ja sokeita".

Elämä sinällään on kokoaikainen riski, koska olemme kuolemalle alttiina joka hetki. Elämän pienet, hyvät hetket, ovat kuitenkin niin antoisia, että ne häivyttävät tämän todellisuuden.

Jos olemme riittävän rohkeita valitsemme usein "tuntemattoman polun", ja saamme vasta jälkikäteen tietää oliko se onni vai onnettomuus. Elämänmakua etsivä kulkee monesti harhaan ja eksyy, mutta on "hereillä", hän tuntee elävänsä.

                                                                                                                                         Markku Laitinen