"Me nukahdamme lapsena ja heräämme vanhuksena. Kierrämme kehdon ympäri ja huomaamme, että olemme haudan partaalla." (Maeterlinck)

Siinäpä elämänkaarikuvaus vailla vertaa. Juuri noin meille käy, siltä ainakin tuntuu, kun tässä ollaan jo, vähintäänkin "kiertämässä kehtoa ympäri".

Kaikki mennyt on kuin sumua, miten kaikki vuodet ovat voineet kadota noin vain? Ja ne virrassa lipuneet mahdollisuuksien lastut, miksi annoin niiden mennä ajatellen, että onhan minulla tässä aikaa?

Nämä loput päivät täytyy kyllä viettää "hereillä". On tehtävä se, mikä on vielä mahdollista. Jokaista "suupalaa" on maisteltava huolella.

Ainoana pyrkimyksenä tulisi viimeistään nyt olla se, että voisi viime hetkellään sanoa: Olen elänyt.

                                                                                                   Markku Laitinen