"Ihminen löytää itsensä, oman ytimensä, tosi-itsensä ja voi hyväksyä sen ilman suuria sisäisiä ristiriitoja. Siihen tarvitaan aimo annos rakkautta itseään, joitakin muita ihmisiä ja maailmaa kohtaan; tarvitaan rakkautta ilman aistillisuuden hehkua, kohteen omistamishalua tai hallitsemispyrkimyksiä."

Tor-Björn Hägglundin kuvaus on eroottisen rakkauden "tuolta puolen". Kysymys on syvällisemmästä kokemuksesta ja laajemmasta rakkauden muodosta, joka voi olla ehkä saavutettavissa vasta vanhuuden kynnyksellä, jolloin pyrkimyksenä on: "viedä rakkaus voittoon julmassa maailmassa, missä keskinäinen kilpailu, vihainen kateus ja pahansuopuus sanelevat monasti ihmisten välisiä suhteita."

Hägglund jatkaa vielä: "Vain hyvä tahto ulkopuolista maailmaa kohtaan voi tasapainottaa ihmisen suhdetta itseensä ja auttaa häntä tyytymään olemassaolevaan ahnehtimatta lisää."

Jos ihmisen "loppuillan" tehtävät muodostuvat hyväntahtoisuudesta, kaiken kattavasta rakkaudesta ja ymmärtäväisyydestä, jota Hägglundkin tarkoittanee, "hyvillä mielin" kuoleminen tulee ehkä mahdolliseksi. Ja näin ollen ihminen on löytänyt itsensä, oman ytimensä, tosi-itsensä.

                                                                                                        Markku Laitinen