"Henkilökohtaisen paljastumisen pelko, mahdollisuus että ei miellytä toista, nöyryytyksen uhka, johtaa primaarikokemukseen: lapsen turvattomuuteen ja riippuvuuteen ympärillä olevien ihmisten hyvästä tahdosta. Olemme jo edenneet kauas noista riippuvuuden päivistä, mutta niiden latautunut jäänne elää meissä kuin psykologisen kotimme aaveasukas." (James Hollis)

Siinä se on, sosiaalisten pelkojen, liiallisen jännittämisen ja paniikkihäiriöiden alkulähde. Sisäinen lapsi sanoo minulle aikuiselle: Suojaudu, hyvää tahtoa ei ole näkyvissä, joudut häväistyksi, naurunalaiseksi..Olet mitätön ja sinun heikkoutesi tulevat kaikkien tietoon.

Ruumis jännittyy, kasvoja alkaa kuumottaa, hiki virtaa pitkin kainaloita ja kämmenet kostuvat. Huimaa, sanat jotka pitäisi sanoa puuroutuvat suuhun, on koko ajan nieleskeltävä tyhjää. Ja kun tätä oireiluakin olisi kyettävä piilottelemaan, muutun "patsaaksi".

                                                                                                                Markku Laitinen