"Hän näyttää meille koko joukon perheitä, joilla on ironista kyllä paljon yhteistä: kyvyttömyys kommunikoida, alituinen taipumus ajatella, että jollakulla muulla on jotain parempaa kuin itsellä, kalvava tunne, että elämässä täytyy olla jotain enemmän kuin tämä."

Viv Groskop

Älä heittäydy junan alle ja muita elämänoppeja venäläisistä klassikoista

Suomentanut Heli Naski

Atena Kustannus 2019

Viv Groskop vie lukijansa huimalle matkalle venäläisen kirjallisuuden ytimeen. Tuolle matkalle hän lähettää itsensä aivan konkreettisesti, koska arvelee omaavansa venäläiset sukujuuret. Groskop kirjoittaa valloittavalla tavalla ja avaa klassikoiksi nimetyt kirjallisuuden helmet tyylillä, josta lukija nauttii.

Tolstoi saa eniten huomiota: "Jo aivan pintapuolinenkin vilkaisu hänen elämäänsä osoittaa, että hän oli suunnattoman huvittavan kompleksinen luonne." Groskop antaa meidän nähdä Tolstoin "huonotkin" puolet, hän sanoo: Kaikki, mitä sinun tulee tietää Tolstoista, kiteytyy siihen, mitä hän teki vaimolleen päivää ennen häitään. Tolstoi katui kaikkia "nautintojaan" niin, että näytti tulevalle vaimolleen päiväkirjansa, joissa oli juurta jaksain selostettu kaikki hänen urotyönsä ja niiden seurauksena saadut sukupuolitaudit. Sama kohtaus näyteltiin tietysti Levinin ja Kittyn välillä Anna Kareninassa, huomauttaa Groskop.

"Jokaisen tehtävä elämässä on tulla yhä paremmaksi ihmiseksi." Siinä puhuu parempi Tolstoi, jonka elämänohjeita Groskop luettelee tähän tapaan: Jäljittele ihmisiä, jotka näyttävät onnistuneen elämässään. Puhu heidän kanssaan. Matki heitä. Seuraa heitä. Älä mieti onnea liikaa. Kun se tulee, nauti siitä. Yritä olla takertumatta onnettomuutesi syihin.

Boris Pasternakin Tohtori Zivago saa Grospokin ajattelemaan, että etsimme koko elämämme asioita, joiden on tarkoitus tapahtua, ja toivomme kohtalon ohjaavan meitä, jotta meidän ei tarvitsisi kantaa vastuuta omista valinnoistamme.

Runoilija Ahmatova antoi Grospokin näkemyksen mukaan äänen ajalle, jolloin kukaan ei tahtonut puhua: "Ahmatovalla on aina jotain tyylikästä ja inspiroivaa sanottavaa sille, joka tarvitsee annoksen rohkeutta, kun kaikki tuntuu toivottomalta ja tekisi jo mieli luovuttaa."

Ahmatovan ajatuksista Groskop löytää, hiljaista, sisäistä itseluottamusta, joka tukee ihmisen eheyttä, kuten hän asian ilmaisee. Ahmatova: "Ulkoiset olosuhteet ovat mitä ovat. Syvällä sisimmässäni on osa minua, joka ei muserru koskaan."

Aleksandr Puskinin Jevgeni Oneginiltä Grospok nappaa viestin joka kuuluu näin: olemme typeriä emmekä tiedä, mikä on meille hyväksi, ennen kuin on liian myöhäistä. Elämä on vaikeaa ja arvaamatonta, minkä lisäksi me usein missaamme tilaisuutemme, ja niin meiltä menee suurin mahdollisuus onneemme sivu suun. Ja siitä me saamme syyttää vain itseämme.

Grospok antaa Solzenitsyn lausua "kuolemattomat viisautensa": Ole kärsivällinen. Odota vuoroasi. Suo muille se, että heillä on enemmän kuin sinulla. Inhimillisyytesi määrittää identiteettisi. Älä yritä olla jotain, mitä et ole.

Mihail Bulgakovilta Groskop lainaa lauseen: On pakko nauraa. Jottei itkisi. Tätä hän perustelee näin: "loppujen lopuksi kaikki sujuu paremmin höystettynä rippusella hölmöyttä ja järjettömyyttä."

Jos joku ihmettelee missä on Dostojevski, niin voin lohduttaa, että kyllä hänkin saa ilmaista viisautensa Grospokin kirjassa, jonka lukemista suosittelen kaikille.

                                                                                        Markku Laitinen