"Minä etsin yhä itseäni ja kiertelen itseni ympärillä; alakuloisuus on palkkani." Kirjoittaa Fenelon ja minä nyökkään. Juuri kun ajattelee löytäneensä itsensä, oman minänsä, syvimmän olemuksensa ja identiteettinsä, niin jokin tarve, halu tai mieleen juolahtanut tapahtuma tekee kaikesta silppua.

Tämän jälkeen sitä sitten vain tuijottaa itseään ja näkee heikkoluontoisen, itsekeskeisen, narsistisen ja omahyväisen tyypin, jonka ainoa päämäärä on tyydytyksen etsiminen. Se tapahtuu usein vielä toisten kustannuksella, tai ainakin siihen tyyliin, että kärsijöiksi joutuvat läheiset ja sivulliset.

Peilistä ja sielunpeilistä näkyy ihminen, eikä kokonaisuus viehätä. Unohda itsesi, sanovat viisaat. Siinä on perää, sillä keskittymällä johonkin, mikä on tärkeää ja huomioarvoista, kuten työskenteleminen sellaisen parissa, josta ei hyödy konkreettisesti itse mitään, mutta mikä tuo mielihyvää ja mistä jälkeenkin päin syntyy tunne, että olin hyödyksi, tyydyttää enemmän kuin oman navan tuijottelu tai laskelmointi. Lastenlasten kanssa leikkiminen on yksi huomattava mielihyvän lähde.

                                                                                                                       Markku Laitinen